Lakiehdotus Suomen hallitusmuodoksi laadittiin Wredebyssä


Senaatti asetti vuoden 1917 maaliskuussa komitean, joka sai tehtäväkseen ryhtyä valmistelemaan ehdotuksia maan valtiosääntöä kehittäväksi Suomen perustuslainsäännöiksi. Komitean puheenjohtajana toimi professori K.J. Ståhlberg ja jäseninä kymmenen muuta asiantuntijaa. Komitea oli kokoontunut aikaisemmin pääkaupungissa ja muuallakin jäsenien kodeissa, mutta ydinryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajan lisäksi lakimiehet Rabbe Axel Wrede ja Anton Kotonen, viimeistelivät lakiehdotuksen Wredebyn kartanossa kesällä 1917. Tarkoitus oli ollut suoriutua tästäkin tehtävästä Helsingissä, mutta helteisenä kesänä olo siellä tuntui tukalalta. Wrede ehdotti, että mentäisiin maalle Wredebyn kartanoon ja jatkettaisiin työtä siellä ja niin tämä ehdotus toteutettiinkin.

Kymenlaakson Marttapiiriliitto teki 1970-luvulla merkittävän aloitteen, että Wredebyhyn, missä lakiehdotus Suomen hallitusmuodoksi kirjoitettiin, pystytettäisiin muistolaatta näiden tapahtumien muistoksi. Tämän ehdotuksen Kymenlaakson Maakuntaliitto toteuttikin Suomen itsenäisyyden 60-juhlavuonna 1977. Luonnonkivilohkareeseen kiinnitettiin muistolaatta, johon oli kirjoitettu seuraava teksti: Kaarlo Juho Ståhlberg, Rabbe Axel Wrede ja Anton Kotonen laativat kesällä 1917 Anjalassa Wredebyn kartanossa lakiehdotuksen Suomen hallitusmuodoksi. Tämä laatta kiinnitettiin Suomen itsenäisyyden 60-juhlavuonna 1977.

Muistolaatta paljastettiin syyskuun alussa samana vuonna pidetyssä juhlassa, jossa oli läsnä näiden valtiomiesten sukujen jäseniä, Kymen läänin maaherra Erkki Huurtamo, läänin kansanedustajia, kuntien edustajia, Maakuntaliiton ja Anjalankosken kaupungin edustajat, sekä aloitteen tehneen Martta-järjestön edustajat. Muistolaatan paljastuspuheen piti Kymenlaakson Maakuntaliiton puheenjohtaja, Valkealan kunnanjohtaja Ilpo Mäkinen. Hän totesi, että hallitusmuoto on pysynyt kansan tukena vaikeissakin olosuhteissa koko itsenäisyytemme ajan. Muistolaatan pystyttämällä me teemme kunniaa paitsi Suomen hallitusmuodolle ja sen laatijoille, myös niille sukupolville ja yksityisille, jotka ovat tehneet mahdolliseksi, että olemme saavuttaneet kansallisen itsenäisyyden. Arvokkaassa juhlassa käytti puheenvuoron myös oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Korte, läänin maaherra Erkki Huurtamo ja Anjalankosken kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pentti Jolula. Mukana oli myös Ahvion torvisoittokunta ja Inkeroisten Musiikkiyhdistyksen kuoro.

Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden yhteydessä nimettiin perustuslain kunniaksi uusi kansallinen juhlapäivä; Kansanvallan päivä, jota vietettäisiin vuosittain heinäkuun 17. päivänä. Kansanvallan Kymen läänin ensimmäinen pääjuhla pidettiin 17.7.1992 Anjalankoskella monine oheistapahtumineen. Wredebyssä muistolaatan äärellä vietettiin arvokas juhlahetki, johon oli saapunut arvovaltainen kutsuvierasjoukko. Valtioneuvoston puheenvuoron käytti opetusministeri Riitta Uosukainen ja Anjalankosken kaupunginhallituksen puheenvuoron puheenjohtaja Tapani Hohti. 17.7.1997 Anjalan Maatalousoppilaitoksessa pidetyssä Suomalaisena Euroopassaseminaarissa puhui kunnallisneuvos Tapani Hohti, otsikkonaan Anjala perustuslain laatimispaikkana.

Seuraavassa puheen ydinkohdat:

"Anjalan liiton tapahtumat vuonna 1788 ja hallitusmuodon laatiminen liittävät Anjalan nimen lähtemättömästi Suomen itsenäisyyden historiaan. Seuraavassa lyhyesti perustuslain laatimiseen liittyneitä kehityskulkuja, kytkeytyväthän ne läheisesti Muhniemen kylän vaiheisiin.

Suomen sodan jälkeen solmitussa Haminan rauhassa vuonna 1809 Ruotsi joutui luovuttamaan koko Suomen Venäjän alaisuuteen. Suomi sai Venäjään liittämisen yhteydessä pitää entisen perustuslakinsa ja erioikeutensa, mikä merkitsi ruotsinvallan aikana kehittyneen yhteiskuntajärjestelmän säilymistä lähes muutoksitta. Se helpotti sopeutumista uuteen valtioyhteyteen. Itsemääräämisoikeuden lisääntyminen 1800-luvulla toi mukanaan vahvistuvan kansallisen heräämisen, jonka vallassa luotiin se kansallisen identiteetin, omaleimaisen kulttuurin ja taloudellisen toimeliaisuuden perusta, jolta itsenäisyys sittemmin kasvoi ja joka tänä päivänäkin on ominta suomalaisuudessa.

Perustuslailla oli aivan erityinen painoarvo siinä kehityksessä, joka valmisti Suomea itsenäisyyteen. Se korosti Suomen erityisasemaa keisarikunnassa. Venäjän vallan loppuaikoina suomalaiset oikeustaisteluissa tukeutuivat tiukasti perustuslakeihin. Samalla luotiin pohjaa meillä edelleenkin vallitsevalle poikkeuksellisen vahvalle lakisidonnaisuuden ja lainkunnioituksen perinteelle.

Uudelle vuosisadalle siirryttäessä ruotsinvallan aikaiset perustuslait eivät enää vastanneet muuttuneen ajan vaatimuksia. Perustuslakien muutokset liittyvät usein valtiolliseen tai yhteiskunnalliseen murrokseen, niin vuoden 1919 hallitusmuotokin. Valtiosääntöä oli uudistettu jo vuonna 1906 säätämällä silloin Euroopan uudenaikaisin valtiopäiväjärjestys, jossa säädyt korvattiin nykymuotoisella eduskunnalla. Myös hallitusmuodon uudistamista valmisteltiin, mutta hanke ei tuolloin toteutunut.

Keisarivallan kaaduttua Venäjällä vuonna 1917, nimettiin saman vuoden maaliskuussa professori, myöhemmin tasavallan presidentti K.J. Ståhlbergin johtama komitea, joka sai tehtäväkseen perustuslakien uudistamisen. Ståhlbergin komitean työ tapahtui vaikeissa oloissa, joita sävyttivät valtiollinen murros ja yhteiskuntaluokkien välisten ristiriitojen kärjistyminen. Kuitenkin sen työstä todetaan, että vaikka useat sen jäsenet olivat jättäytyneet pois työskentelystä, kulki se eteenpäin määrätietoisesti kuin juna, piittaamatta siitä mitä ympärillä tapahtui tuottaen mietinnön toisensa jälkeen. Ennen hallitusmuotoehdotuksen hyväksymistä olivat komitean työstä jättäytyneet muun muassa johtavat sosiaalidemokraatit ja Maalaisliiton johtomies Santeri Alkio. Komitean ehdotuksiin vaikuttikin eniten sen puheenjohtajan lisäksi anjalalainen oikeusoppinut, senaattori, vapaaherra R.A. Wrede.

Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan kesällä 1917. Eduskuntatyön keskeytyminen antoi Ståhlbergille ja Wredelle mahdollisuuden keskittyä hallitusmuototekstin viimeistelyyn parin viikon ajan elokuussa 1917. Wrede kutsui Ståhlbergin kotiinsa Anjalan Wredebyhyn, jonne saapui myös komitean jäsen Anton Kotonen. R.A. Wrede oli epäilemättä oivallinen työpari Ståhlbergille, olihan hänellä vaikuttava oikeusopillinen tausta Helsingin yliopiston lakitieteen professorina ja rehtorina sekä pitkä valtiollinen kokemus säätyvaltiopäivien ja eduskunnan jäsenenä ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana. Näiden kesäisten viikkojen työn tuloksena hallitusmuotoehdotus valautui lähes valmiiksi. Muhmiemellä, Wredebyn kartanoon johtavan tien varrella on kiveen kiinnitetty hallitusmuodon synnystä kertova muistolaatta.

Hallitusmuotoehdotus oli tarkoitus esitellä Venäjän väliaikaiselle hallitukselle. Sen vahvistettavaksi esitys ei kuitenkaan koskaan joutunut. Komitean valmistelema lakiehdotus Suomen ja Venäjän oikeussuhteista lähti vielä valtioyhteyden pohjalta. P.E. Svinhufvudin senaatin itsenäisyysjulistuksen jälkeen oli nopeasti muokattava siihen perustuva hallitusmuotoehdotus. Ulkopolitiikkaa ja sotilasasioita koskevat kohdat laadittiin virkamiestyönä, eikä niitä enää alistettu komitean tai sen jäsenten harkintaan.

Jos oli valmistelevan komitean työ ollut vaikeuksien täyttämää, jatkuivat vaikeudet myös ehdotuksen jatkokäsittelyssä. Repivien poliittisten ristiriitojen sävyttämässä ilmapiirissä hallituksen esitykset äänestettiin neljä kertaa lepäämään yli vaalien, ja kun hallitusmuoto lopulta hyväksyttiin yksityisen lakialoitteen pohjalta, oli sen vahvistaminen viimeiseen asti epävarmaa. Kun valtionhoitaja C.G.E. Mannerheim 17.7.1919 vahvisti hallitusmuodon, suhtautui suuri osa johtavista politiikoista siihen hyvin kriittisesti. Yleisen näkemyksen mukaan hallitusmuoto on kuitenkin toiminut hyvin, eikä sen perusteisiin ole kohdistunut yhtenäistä poliittista tai kansalaismielipiteen arvostelua.

Aivan viime vuosina on jouduttu uuteen tilanteeseen. Lainsäädäntöä kokonaisuudessaan on lähdetty harmonisoimaan Euroopan Unioniin liittymisen johdosta ja Euroopan yhdentymiseen sopeutumista voitaneen pitää eräänä pontimena myös käynnistyneelle perustuslakien kokonaisuudistukselle.

Perustuslaki 2000 -komitea on juuri jättänyt mietintönsä uudeksi hallitusmuodoksi, johon kootaan kaikki perustuslain tasoiset säännökset. Tähänastiset osittaisuudistukset ovat olleet niin pieniä, että sanonta Anjalasta hallitusmuodon kirjoittamispaikkana on säilyttänyt oikeutuksensa. Jos ja kun uusi hallitusmuotoesitys saa lainvoiman, tämäkin vaihe siirtyy historiaksi historian joukkoon."

Lähde: Ankkapurhalta Järvi-Anjalaan, Hannu Vuorela